3.10.2015

Maalaiskoira muuttaa kaupunkiin

0

Syyskuun alussa tapahtui muutoksia niin koirien kuin minunkin elämässä. Muutto kaupunkiin omilleen, yliopisto-opiskelun aloittaminen, uusi elämänvaihe. Kaikki tuttu ja turvallinen vaihtui uuteen ja tuntemattomaan, mikä jännitti aika paljon aluksi. Omasta ja koirien puolesta.

Päädyimme äitini kanssa tulokseen, että Onni jää asumaan vanhemmilleni ja Elli muuttaa minun kanssani. Oikeastaan asiasta ei tarvinnut edes keskustella, koska Onni on mammanpoika. Onni on elänyt useamman vuoden ainoana koirana ja tottunut olemaan yksin, joten sen pärjäämisestä en ollut huolissani. Sen sijaan Elli on aina ollut 1-3 koiran laumassa eikä ole juurikaan joutunut viettämään aikaa yksin kotona. Toinen huolestuttava asia oli haukkuminen. Kotona molemmat haukkuvat jonkin verran epäilyttäville äänille tai ohikulkijoille, joita ei edes ole paljon. Kaupungissa asia olisi toinen.


Muutto kaksikerroksisesta omakotitalosta luhtitalokaksioon oli oikeastaan helppo aloitus verrattuna esimerkiksi opiskelija kerrostaloon. Ulko-ovesta pääsee edelleen suoraan ulos ja takaovesta takapihalle. Ei ääniä rappukäytävästä, hissejä tai huonoja äänieristeitä. Lenkkeilypaikat ovat myös todella hyvät - metsää, järveä, lampia, polkuja ja pururatoja löytyy melkein talon nurkalta. Keskustaan on silti vain noin kolme kilometriä.

Elli on sopeutunut kaupunkikoiran elämään oikein mallikkaasti. Haukkuherkkyys on pienentynyt huomattavasti ja yksinolot sujuu niin kuin pitääkin. Ellin onneksi kämppis on aika paljon kotona silloin kun minä olen poissa, joten ihan yksin ei tarvitse paljoa olla. Uskoisin että koiran sopeutumiseen vaikuttaa ihmisen sopeutuminen. Olen itse viihtynyt todella hyvin uudessa asunnossa, tykkään asuinalueesta ja opiskelukin on ollut mukavaa. Ellilläkin on hyvä olla.

Kaupunkikoirana joutuu matkustamaan bussilla. Se oli Ellille jo ennestään tuttua, joten paikallisliikenne ei ollut sen kummempi juttu. Torilla kävimme joku aika sitten pyörähtämässä ja totesin vain miten helppoa Ellin kanssa on liikkua. Ehkä maalaiskoirassa oli jo kasvamassa pieni citykoiran alku, kun kierreltiin yhdessä juniori-ikäisen Ellin kanssa Tallinnan vanhaakaupunkia.