Elli 3v

Kuvat parin viikon takaiselta mökkivisiitiltä.

Lue lisää »

Sertifikaatti synttärisankarille

Tänään tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä kun pieni, musta ja pippurinen cockerityttö syntyi kahden veljensä kanssa maailmaan. Oli täydellinen heinäkuinen kesäyö, lämmin tuuli ja tulipunainen kuu. Muistan, miten juuri se ilta tuntui jotenkin erityiseltä. Seuraavana aamuna heräsin ihanaan puhelinsoittoon kasvattajalta. Pennut olivat syntyneet juuri sinä iltana! Aluksi ei ollut edes varmaa, tulisiko meille pentua. Lopulta kuitenkin koitti päivä, jolloin matkasin kotiin tuhiseva nyytti sylissäni nukkuen. Hassua ajatella, että Elli on jo iso tyttö. Minun silmissä se on aina hömelö juniorikakara. Elli on rikastuttanut elämää enemmän kuin uskoinkaan. Paljon asioita olisi jäänyt kokematta.

Reilu viikko takaperin 19.7. oli Ristiinan kaikkien rotujen näyttely. Cockerikehä alkoi vasta yhden jälkeen iltapäivällä. Näyttelypaikalle ajaessa radiossa soi "This is gonna be the best day of my life". Minulla oli pieni kutina, että päivästä tulisi hyvä, ehkei ihan elämän paras kuitenkaan vielä tässä vaiheessa. :D Cockerit arvosteli saksalainen Petra Bannach, joka oli todella mukava ja huomaavainen. Kaikki sujui hyvin siihen asti kunnes päästiin PN-kehään. Elli meni nätisti mutta itse olin ihan pihalla, kun tuomari viittoi minua ja Elliä kehän toiseen reunaan. Vasta siinä vaiheessa kun kehäsihteeri työnsi sertin käteen tajusin että ykkösinä siinä seistiin! ROP-kehässä taidettiin ottaa muutama laukka-askel ihan siitä ilosta. Bannach valitsi uroksen ropiksi, mutta tuli vielä rapsuttelemaan ja juttelemaan Ellille "Gut gemacht!".

Almost 2 years old. Bitch in a very good size. Lovely head & expression. Very good neck. Good topline & tailset. Excellent developed rib cage. Very good layback of upperarm. Good bones and feet. Very nice coat. Showing good movement with very good tail carriage. Very friendly and open temperament. Very well presented. - Petra Bannach, Saksa

Lue lisää »

Tsuida duida osaatsä uida?

Hyttyset, punkit, uiminen, pitkään nukkuminen (jopa Elli) ja ulkonäyttelyt. Siinä muutama asia, joista huomaa kesän alkaneen. On kiva olla lomalla ja tehdä asioita, joihin ei aikaisemmin ollut aikaa. Me ollaan otettu rennosti ja puuhailtu vähän kaikenlaista.

Viime kesänä Elli oppi uimaan ja sehän oli kivaa. Niin myös tänä kesänä. Kivikkoinen mökkiranta ei ole este, mutta aallot ovat vähän jänniä aluksi. Nehän tulee kohti! Elli rakastaa uida ja noutaa mitä tahansa. Kunhan se kelluu ja mahtuu suuhun, niin sen voi noutaa. Ellin uintityyli on innokkuudesta huolimatta maltillinen ja varma. Se ei roiski ja pärski miten sattuu, mitä nyt hännällä huiskaisee takaisin päin kääntyessä. Onni puolestaan tykkää vedestä niin kauan kun tassut yltävät pohjaan. Mieluiten se istuu tai makaa rantavedessä vettä latkien. Olen nähnyt muutaman kerran Onnin harvoja uintiliikkeitä, enkä yhtään ihmettele miksei se halua uida. Uintitekniikka on ihan hukassa. Onni levittää takajalkansa kuin liito-orava ja yrittää kauhoa onnettomasti etutassuillaan. Kuono pysyy pinnalla ainakin sen ajan, että se saa käännettyä itsensä heti takaisin. Niin siinä aina käy, että Elli hakee Onninkin kepit. Miten olisi Onnin Uimakoulu, onko muita uimataidottomia?



Taippareita ajatellen Ellin kanssa on harjoiteltu jälkeä. Ensimmäinen verijälki oli nelisenkymmentä metriä pitkä ja melko suora. Alkumakauksella tuleva jäljestäjä osoitti mielenkiintoa ja lähtikin omatoimisesti etenemään. Minun hommakseni jäi kuuden metrin liinan päässä seuraaminen ja itikoiden torjuminen. Ellikin rapsutteli mahaansa illalla. Muutaman päivän kuluttua kokeiltiin laahausjälkeä, jollainen siis on taippareissa. Vetelin siipiä pitkin metsää. Jäljen pituudesta ei ole tietoa, mutta veikkaisin sen olleen lyhyempi kuin aikaisempi verijälki. Elli veti laahausjäljenkin melko mallikkaasti. Eiköhän se lamppu ala pikkuhiljaa syttymään päässä.

Tänään ajeltiin Nurmeksen ryhmänäyttelyyn Pielisen rannalle. Paikka oli todella kaunis ja mukava koiranäyttelylle. Vaikka koiria tuntui olevan melko paljon, tilaa oli riittävästi kaikille. Kehät olivat tasaisella nurmikentällä. Ei siis kuoppia tai puolimetristä heinää, sitäkin on nimittäin koettu. Aurinko paistoi, muttei ollut liian kuuma. Tuomarina oli Zorica Salijevic Ruotsista. En ole koskaan aikaisemmin ollut niin ystävällisen tuomarin kehässä! Ensi alkuun koiraa pöydälle nostaessani tuomari tervehti ja toivotti tervetulleeksi ja lopuksi vielä toivotti onnea kehään. Hän jutteli omistajien kanssa ja käsitteli koiria nätisti ja ymmärtäväisesti. Elli käyttäytyi hyvin ja oli helppo esitettävä tällä kertaa. Tuloksena nuorten luokkavoitto, PN3 ja toinen varaserti! Taas meni niin läheltä, mutta en voi olla muuta kuin tyytyväinen. Arvostelu oli pelkkää hyvää, ja onhan se handlerinkin kiva saada positiivista kommentia esittämisestä.

Correct head with good pigmentation. Well developed body. Good angulation. Very nice in movement. Lots of energy. Nice temperament. Excellent handling. - Zorica Salijevic, Ruotsi

Lue lisää »

Tuulinen viikonloppu

Viime viikonloppu vietettiin Savonlinnassa. Elli kävi Kerimäellä Ruskovaaran arvosteltavana. Porukkaa oli huomattavasti enemmän kuin kaksi vuotta sitten, jolloin viimeksi olin Kerimäen liikuntahallissa. Kehät olivat kuitenkin riittävän kokoiset, mutta liukkaat lattian muovisuojan takia. Harmillisen monille lattia tuotti ongelmia liikkeissä, myös meille. Etuliikkeistä jäi SA uupumaan.

Oikea tyyppi. Sopiva luusto. Hyvin kaunis pään sivukuva. Hieman löysät luomet. Tummat silmät. Hyvin rakentunut takaosa. Etuosa saa vielä kehittyä. Ikään sopiva runko. Vähän kauhovat, lyhyiksi jäävät etuliikkeet. Erittäin hyvä takaliike. Oikea asentoinen häntä. Esitetään kauniisti. - Elena Ruskovaara

Näyttelyn jälkeen oli vielä kaunis ilma, joten nappasin kameran ja Ellin mukaan. Yllättävän hyvin Elli jaksoi olla paikallaan ja poseerata kameralle, Onni kääntää aina päänsä pois. Instagramista löytyy lisää kuvia.

Lue lisää »

Messaritunnelmia

Viime viikonloppu vietettiin perinteisen messarin merkeissä. Tosin minulle tapahtuma oli ensimmäinen kerta. Oli jännää olla itse paikan päällä ja seurata ryhmäkehiä, kun aikaisemmin niitä on katsonut telkkarista! Koirien, ihmisten ja tavaran määrä oli aika huima. Tällä kertaa olin vain tutustumassa paikkaan ilman omia koiria. Ehkä ensi vuonna sitten kehään?

Kiertelin ympäri halleja kameran kanssa. Kaikki kuvat löytyvät täältä. Perjantaina kävin kuuntelemassa paneelikeskustelua "Harrastuksesta ammatti?", joka antoi mielenkiintoisia näkökulmia koira-ammatteihin. Yllättävän vähän tuhlasin rahaa. Mukaan tarttui Showlinkilta kätevä pikkujakkara, Roydonilta pitkään kuolattu Show Bling -näyttelyhihna ja ilmainen näytepakkaus jotain ruokaa nameiksi. Tuttuihin tuli törmättyä ja uusia rotuja tutkailtua rotutorilla.

Lue lisää »